Kronprins Gustav Adolf

Ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf tuhoutui ja upposi Helsingin edustalla vuonna 1788. Hylky sijaitsee Harmajan majakasta muutaman merimailin lounaaseen (60 03.027 N, 24 55.764 E). Kronprins Gustav Adolfin hylylle on rakennettu Suomen ensimmäinen kulttuurihistoriallinen Vedenalaisen puisto, jossa urheilusukeltajat voivat tutustua hylkyyn seuraamalla vedenalaista köysipolkua. Polun varrella on 12 hylyn yksityiskohdista kertovaa informaatiotaulua. Hylyllä on kaksi isoa keltaista poijua, joihin saa kiinni isonkin veneen turvallisesti. Alusten kiinnittäminen on sallittua vain näihinn kahteen keltaiseen viittaan. Hylyn keulassa ja perässä on vielä pyöreät punaiset poijut, joita pitkin hylylle sukeltaminen on vaivatonta ja vähemmän kokeneetkin sukeltajat pääsevät alas ilman kommelluksia. Punaisiin poijuihin on kirjoitettu kumpaan päähän hylkyä köysi vie, lisäksi vastaavat tekstit löytyvät köysien alapäästä. Alueella voi sukeltaa vapaasti 5.6.-31.10.2000 pääsylippua vastaan järjestyssäännön ehdoilla.

Ruotsissa suunniteltiin 1780-luvun lopussa innokkaasti sotaa Venäjää vastaan. Sodalla oli tarkoitus vallata Baltia ja Suomen itäiset osat takaisin Ruotsille. Ruotsin sotasuunnitelman mukaan Ruotsin laivaston oli lyötävä ensin perusteellisesti Venäjän laivasto. Ruotsin ja Venäjän laivastot kohtasivatkin Suursaaren luona, jossa käytiin sodan ensimmäinen meritaistelu 17.7.1788. Ruotsalaiset onnistuivat tuhoamaan yhden venäläisen linjalaivan, mutta myös ruotsalaiset menettivät yhden linjalaivan. Näin Suursaaren taistelu päättyi ratkaisemattomana, vaikka sitä juhlittiin voittona varsinkin Helsingissä. Elokuun alussa 1788 joukko Ruotsalaisia aluksia, mukana linjalaiva Kronprins Gustav Adolf, ankkuroitui erään tiedusteluretken jälkeen yöksi Viaporin lähettyville. Seuraavana aamuna venäläiset yllättivät alukset. Muut ruotsalaiset alukset pääsivät pakoon, mutta linjalaiva Gustav Adolfilla oli vaikeuksia ankkurinsa noston kanssa. Lopulta linjalaiva pääsi kuitenkin pakoon, mutta ajoi pakomatkallaan noin neljän metrin syvyydessä olleelle ennen tuntemattomalle karille ja menetti isomaston märssytankonsa. Myös aluksen pohja rikkoutui, jolloin linjalaivan ruutivarasto täyttyi vedellä. Muutaman laukauksen jälkeen aluksen oli antauduttava venäläisille. Karikkoa ruvettiin myöhemmin kutsumaan Gustav Adolfin matalikoksi ja nimi on yhä edelleen käytössä merikartoilla. Venäläiset ottivat aluksen miehistön sotavangeiksi ja sytyttivät aluksen palamaan. Lopulta alus räjähti ja upposi.

Aluksen jäänteet makaavat 18-20 metrin syvyydessä osittain levinneenä noin 100 m x 100 m alueelle. Hylyn kohdalla on hiekka/moreenipohja. näkyvyys hylyllä on yleensä melko hyvä. Itse hylky muodostuu aluksen rungon pohjaosasta, kaatuneista kyljistä ja erilaisista irrallisista palasista. Tykkejä hylystä on löydetty kaikkiaan 71. Kaksi niistä on Suomen Merimuseon toimesta nostettu, konservoitu. Hylyssä on myös kaksi suurta ankkuria. Vedenalaisen puiston reitti on merkitty valkoisella köydellä, joka on kiinnitetty metallisiin painoihin ja sekä puiston informaationtauluihin. Pohjassa vastaan tulee valtava ankkuri ja aluksen tamminen peräsin. Lisäksi perän laskeutumisköyden alapäässä on erinäistä puutavaraa pitkin poikin merenpohjaa. Köyttä seuratessa ensimmäiseksi tulee näkyviin laivan pohjaa ja kylkiruotoja. Kylkiruodot ovat todella massiivisen kokoisia ja niistä on helppo kuvitella laivan todellinen koko. Kylkiruotojen välistä pääsee kurkkimaan hylyn alle, josta maa-aines on ruopattu pois tutkimusten aikana. Hylyn päällä silmä osuu heti isoihin tykkeihin, joita lojuu siellä täällä kylkiruotojen ja pohjan jäänteiden päällä. Ruoste on syönyt tai oikeammin paisuttanut tylkit pitkulaisiksi möhkäleisksi, joista kuitenkin näkee esineen todellisen muodon. Hylyn keskiosassa on myös kasoittain tykinkuulia jotka ruoste on sitonut yhteen rypäleiksi. Hylyn päällä on valtava ankkuri, joka on taipunut kaarelle jäätyään oponneen laivan osien alle. Hylyn keulan puolella on pari tynnyrin jäännettä: tynnyrin yläpuoli on ajan saatossa lahonnut pois, alapuolen laudat ovat vielä koossa tynnyrin muotoisen kuopan pohjalla. Keula köyden lähellä on myös laatikko joka sisältää 1700-luvun ampumatarvikkeita. Takaisin perään päin sukeltaessa voi nähdä valtavan paksut köydet, joita on on hylyn pohjan päällä isossa kasassa . Köydet ovat ilmeisesti olleet laivan varaköysiä joita säilytettiin laivan ruumassa. Reitin ehtii helposti kiertämään kehdesti siten että ensimmäisellä kerralla lukee taulujen tekstit ja toisella kierroksella katselee hylkyä muualta. Sukelluksen kokonaiskestoksi tulee hylky kahdesti kiertäen noin 30 minuttia.

Puiston järjestyssääntöjen mukaan puisto on suljettu, kun tuuli puiston alueella on yli 8 m/s. Järjestysäännön pykälä on laadittu kokemuksen pohjalta turvallisen merenkulun ja sukeltamisen varmistamiseksi. Puistossa sukellettaessa on syytä suhtautua vakavasti luonnonvoimiin; Kronprins Gustav Adolfin hylky sijaitsee avoimella merellä, jossa pienikin tuuli voi aiheuttaa hankalaa aallokkoa ja jälkimaininkeja.

[Petri]

©2000 Marinus