Vedenalainen varoituskellojärjestelmä

Virallisessa merenkulun historiassa ei ole ollut mainintoja vedenalaisista varoituskello- järjestelmistä, joista jäsenkirjeissämme on kerrottu. Historian työryhmämme onkin tehnyt suuriarvoisen työn etsimällä aikaisemmin esittämiemme kertomusten tueksi kovaa faktaa. Ohessa julkaisemme kuvan vedenalaisesta sumukellosta. Tätä kuvaa ei ole koskaan aikaisemmin julkaistu suomalaisessa aikakausilehdistössä. Asian arkaluonteisuuden vuoksi tiedot kellosta on vieläkin luokiteltu salaisiksi. Historian työryhmän erään jäsenen hyvät suhteet Merivoimiemme arkistohenkilökuntaan on kuitenkin mahdollistanut vedenalaisen sumukellon kuvan julkaisemisen. Toivottavasti tämä suuriarvoinen tutkimusnäyttö saa epäilevät sukeltajat uskomaan, että valtaosa historiantyöryhmän tutkimustuloksista kestää kirkkaan päivänvalon.


Kuten viimeaikaisissa tutkimuksissamme olemme huomanneet, vuosisatamme alkupuolella useissa laivoissa oli varusteena alkeellinen kylkimikrofoni (ks. kertomus kylkimikrofoonista).  Jotta näille laitteille olisi saatu käyttöä keksittiin rakentaa nk. vedenalaisten kellojen verkosto (kuva alla), joka olisi pystynyt ohjailemaan laivan kulun myös huonon näkyvyyden vallitessa. kokeilu päättyi kuten odottaa saattoi, useisiin haaksirikkoihin. Nykyajan satelliittipaikannussysteemi on ottanut mallia em. järjestelmästä ja mahdollistanut kunnolliset puitteet  turvallisen merenkulun organisoimiseksi. Itse asiasssa - Marinuksen erään jäsenen pieni viaton koputtelu on vaikuttanut koko maailman kattavan merenkulun ohjausjärjestelmän kehittämiseen.

Arkistokuva vedenalaisesta varoituskellojärjestelmästä.

©1999 Marinus