Sukellus Ojamon kaivokseen

Lohja 06.01.99 Ojamon kaivos louhintasalit 1-9 /
Pitkä luolasukellus nitroxilla (EAN32)
Sää pilvinen, harmaa, lämpötila 1°C
Down/Surf:12:19-13:50
Depth/Time: 31.1m/91min
Visib/Temp:15-30m/3 C

Viikonloppuna tuli soiteltua ja sovittua että mennään viimeiin Ojamolle tekemään semmoinen jo aikoja sitten tuumailtu sukellus pitkälle 27 metrin louhintasalien sarjaan. Maanantai-iltana istuttiin pitkään sukellusryhmän kanssa meillä laskien taulukoita ja suunnitellen tuota sukellusta. Minulla oli sen jälkeen mahdoton varustelukierre kun kaikkien työ- ja iltakiireiden lomassa hankin yhden 10 litran alupullon, lainasin pari regua ja rakentelin kasaan luolasukelluspaketin sekä kaksi stage-pakettia.

Tiistai vierähti puoli kahteen (keskiviikon puolelle) ja tänä aamuna herätys 6:30. Sain kuin sainkin kaikki jotenkin valmiiksi puoli kymmeneksi, jolloin lähdin ajelemaan Lohjalle. Pojat olivat menneet sinne jo aikaisemmin aamulla täydentämään pulloissaan olevat mikstuurat Lohjan palolaitoksella. Tavattiin Lohjan Neste-huoltikalla, missä sovittiin muutamia sukelluksemme asioita. Sen jälkeen parkkiin "mattopesupaikalle" ja puolitoista tuntia varustautumista. Vaativat ja monimutkaiset sukellukset vaativat myös hirmuisen määrän tavaraa !.

Veteen loiskahdus naamalleen sujui mukavasti. Eikun happipullo vielä käteen ja menoksi. Pudoteltiin ensin betonitasanteelle 9 metriin, mihin jätettiin happipaketit makaamaan. Sitten vasemmasta stage-pullosta hengittäen valmista narua pitkin alas kohti 27m "tuplaluolan" suuta. Näkyvyys altaassa oli tosi hyvä, ainakin 15 metriä. Vastapäiset kallioseinämätkin näkyivät jo kaukaa. Hurjan paketin tasapaino oli aivan upea ja olo sen puolesta OK. Mutta jonkun verran tuntui haitalliselta hoitaa moista varustearsenaalia. Regun letkusta piti pitää kiinni kun se muuten väänsi suuta, Apeks ei antanut kunnolla ilmaa ennen kuin sain käännettyä annostajan vivun toiseen asentoon, toinen käsi lampussa, painetta piti tasata ja maski vielä vuosi jostain syystä! Tuossa vaiheessa tuntui että on "task loadingia" hiukan yli tarpeen.

Painettiin sisään luolaan ja lähdettiin seuraamaan sen reunassa kulkevaa valmista narua. Noin 9 minuutin kohdalla minun 1. pulloni oli 140 bar paineessa. Näytin merkin parilleni ja ryhdyttiin jättämään ekoja stage-pulloja siihen. Touhussa meni ainakin pari minuuttia ja saatiin aikaan mahtava töhnäpilvi, mutta homma hoitui kuitenkin.

Pian tultiin jo tuttuun ekaan louhintasaliin, siitä vaan 28m tason "hyllyä" seurailevaa narua pitkin eteenpäin. Huomasin että olin jotenkin saanut pienen reiän oikean kuivasormikkaani etusormen päähän. Alkoi tuntua pikkuisen kylmää ja vettä. Vaikutti kuitenkin sen verran vähäiseltä, että päätin jatkaa ja katsoa miten kehittyy. Rauhallista uintia läpi ekan ja toisen salin. Toiset stage-pullot jätettiin 2. ja 3. salin väliselle kovin lyhyelle kannakselle. Irrotus oli kutakuinkin samanmoinen sählinki kuin edellinenkin, mutta onnistui silti myös yhtä hyvin. Nämäkin paketit kiinnitettiin varmuuden vuoksi sakkelilla naruun. Taas eteenpäin. Menetin melko tarkkaan suuntatajuni pullojen kanssa puuhatessa, mutta suunnan voi varmasti päätellä myös siitä, että louhintasalit ovat koko ajan oikealla.

Ilman sivupulloja oli jonkun verran kevyempi uida, matka taittui paremmin. Saleja salien perään, sekosin jossain vaiheessa laskuissa. Useimmat hävisivät alas syvyyksiin, jossakin pohja näkyi lampun valokiilassa. Näkyvyys vaihteli jonkun verran, jossakin saleissa oli vähäsen "usvaa" eteenkin katontuntumassa, missä me kokoajan sukelsimme. Erilaisia puurakenteita oli siellä täällä, eteenkin salien välitunneleissa, jotka kauempana olivat jo melko pitkiä ja kapeitakin. ?? ja ?? salien välisestä tunnelista lähti viisto porraskuilu jonnekin alas. Yhdessä kapeassa, pitkässä väliröörissä kulki sähköjohtoja rinnakkain katossa. Syvyysmittari alkoi näyttää noin 30 metriä ja vähän ylikin, vaikka katon tuntumassa mentiin. Katselin sitä hiukan huolestuneena, koska sen paremmin kaasu- kuin dekosuunnitelmakaan ei kestäisi yli kolmeakymppiä!

Pakko on myöntää että kyllä jo muutenkin oli hyvin selkeä tunne siitä, että ollaan HEMMETIN kaukana maan sisässä ja että kova paikka olisi pystyä toimimaan hermostumatta jos joku täällä menisi pieleen! Kaasua kului aika selvästi vähemmänkin kuin suunnitelmissamme, mutta dekoplanin mukainen kääntyminen alkoi lähestyä. Keskellä pitkää ja kapeaa välitunnelia oli kellossa 32 min, jolloin näytin sukellusparille että tämä on kääntymispaikka. Ei parantunut vetää tasan planin mukaiseen 35:een koska tässä kuluisi aikaa samoin kuin stagepullojen kiinnittämisen kanssa ehkä enemmän kuin irrottamisen. Minä irrotin parini haararemmissä olevan muovilaatan (Hyvää uutta vuotta 1999 + meidän nimet) ja kiinnitin sen siitä kohtaa alas lähtevien, aivan uuden näköisessä kunnossa olevien puuportaiden kaiteeseen. Sitten takaisin, kellossa silloin 34 minuuttia.

Takaisin mennessään päätin laskea salit kertakaikkian ja niin myös tein. Hittoako täällä ylipäätään oltiin, jollei tietäisi missä asti käytiin! Hoin lukua joka salin läpi uidessamme monta kertaa. Pari kertaa piti ylittää seuraamamme naru. Minä jäin siihen kerran kiinni narukelastani tullessa. Irrotettiin kuitenkin ihan rauhallisesti

Seitsemännessä salissa (perästä päin laskien) kummallista jyminää, ihan niin kuin toiseen suuntaan mentäessä? Päättelin itsekseni, että ollaan varmaan jonkun tien alla. Stagepullojemme näkeminen sai aikaan melko hyvän fiiliksen. Niiden kiinnitys sujui yhtä hyvin (tai huonosti) kuin irrottaminenkin. Autettiin toisiamme, se on paljon tehokkaampaa kuin itse äheltäminen. Sitten vielä pari salia niin oltiin jo "ykkösen" tuloluolassa ja vähän päästä ykkös-stagepulloilla. Nekin saatiin mukaan ihan OK. Tässä vaiheessa oli makea fiilis-homma hanskassa !. Kaasua oli jäljellä vielä vaikka tunnin sukellukseen ja dekoon, jos tarvittaisiin. Tullessa aikaan saamamme töhnäpilvi oli siirtynyt ja levinnyt melkoisen matkan (20-30 metriä) ulospäin luolassa. Luolastosta virtasi siis pohjavettä altaaseen päin. 4 minuutin päästä kajasti heikkoa valoa luolan suulta. Luolasta ulos tullessa oli kellossa 62 min, eli oltiin 8 minuuttia edellä suunnitelmaa, mikä on vallan erinomaista. Minä vaihdoin 2x12-paketin Spiron annostajan suuhuni.

Viistoa köyttä oli tosi mukava nousta hitaasti ja rauhallisesti, molempien kädessä oleva dekosuunnitelmaa katsellen. Pidettiin sen mukaiset 2 min syvästopit 21 ja 15 metrissä, sitten noustiin 9 metrin betonitasanteelle mistä happipaketit käteen ja 6 metriin dekoamaan 3 minuutiksi puhtaalla hapella. Se maistui ensin hiukan oudolle, muttei enää hetken päästä. Muut sukeltaja kaverimme näkyivät ensi alkuun tekevän omaa 3 metrin dekoaan ylempänä, mutta häipyivät kohta pinnalle. Moikkailtiin kumminkin. Olimme kerta kaikkiaan tyylikkään näköisiä kelluessamme vapaassa vedessä mahtavan 6 pullon + muun roinan varustuksensa kanssa! Olisi saanut hienoa filmiä. Sitten vielä 3 metriin tekemään hapella viimeiset 13 minuuttia dekoa. Tehtiin nimittäin tarkalleen dekosuunnitelma, vaikka pohja-aika oli 7-8 min vajaa. Omassa päässä tehdyt "viritykset" kun eivät välttämättä osu sinnepäinkään.

Siinäkin oli vallan kivaa oleilla hienossa näkyvyydessä eikä vilustakaan ollut tietoakaan. Ainoastaan kastunut oikea etusormeni alkoi olla lähes tunnoton kylmästä. Pidin kättä välillä hiukan ylempänä, niin että sinne meni enemmän ilmaa. Paljon en viitsinyt, koska Aladin tallentaa ne syvyysmuutoksina, jotka näyttävät törkeille profiilissa ;o) Pintaan kun kelloissa tasan 90 minuuttia.

Kaikki muut kaverit olivat jo laiturilla ja auttoivat meikäläiset ylös vedestä, varusteiden riisumisessa ja kantamisessa. Suuren tavaramäärän roudaamisessa, purkamisessa ja pakkaamisessa kului vielä ainakin tunti. Sen jälkeen toinen Lohjan Esson kahvilassa erinomaista sukellusta kavereiden kanssa purkaen. Olihan yksi mieleenjäävimpiä ja mahtavimpia sukelluksi

PS. Kokemuksia & opittavaa tältä keikalta tekniikkasukelluksen osalta:
-Stage-pullojen painemittarit kiinni niin että ne pysyvät ja näkyvät
-Stage-pullojen asento ja regut niin että annostaja mukavasti suussa
-Stage-pullojen takimmainen kiinnityslenkki pidemmäksi
-Dive planit kiinni vasempaan hihaan, vaikka kumilenkillä
-Pohjaksi kaareva pvc-levy?
-Pääpapetin painemittari / konsoli paremmin valmiiksi esille.

Tämä sukellus oli lähes täydellisen hyvä "testipenkki" regujen vertaamiseen. Pitkä uintia vakiosyvyydessä vakiovauhdilla peräkkäin eri reguilla ja sama sarja vielä kahteen kertaan. Minun lahjomattomat tulokseni:
-Apeks Tx50. Paras, kaasua tasaisesti ja lähes ilman vastusta.
-Spiro Actic. Seuraava, tasainen ja eleetön, mutta ihan hiukan vastusta.
-Poseidon Jet Stream. Henkeä vetäessä ensin vastusta, sitten kaasua tuli kyllä tosi reippaasti. Tämä vehje antoi lisäksi märkää kaasua, annostajan poistoläppä ei varmaankaan ole tiivis.

[Kari]