Vindolskär

Vindolskärin saari on sopivasti matkalla kun tullaan takaisin esimerkiksi Utöstä mantereelle päin. Saari on saristomerellä Nörfjärdenin selän kohdalla menevästä laivaväylästä itään. Veneemme ankkurointi paikan koordinaatit ovat N59.55,50 E21.50,00 ...mutta mikä tekee saaresta kertomuksen arvoisen. Itse saari on pitkulainen kalliosaari, joka antaa hyvän suojan tuulelta. Saaren rannat ovat kalliota ja saaressa on pientä puustoa. Vindolskärin luoteis puolella on syvänne, mistä merikortin mukaan löytyy syvyyttä n. 60 m. Erinomaisen sukelluspaikan Vindolskäristä tekee jyrkästi veteen putoavat kalliorannat, veden alla rinne jatkuu mahtavana pudotuksena syvyyksiin.

Valmistauduimme pikkuhiljaa sukellukselle ja yritimme välttää liikaa hikoilua, aurinko porotti nimittäin saaren suojassa todella kuumasti. Laittelin varusteeni melkein valmiiksi ja kävin keskikannella katsomassa joko Jari oli jo valmiina. Sovin, että tavataan veneen vierellä vedessä ja painuin takaisin laittamaan loput varusteet kuntoon.

Lähdimme sukeltamaan ihan saaren rannasta, koska se putosi todella jyrkästi alas. Veneen alla pohja oli osittain kalliota ja osittain sorarinnettä. Ylempänä rinteessä kasvoi partalevää ja vähän rakkolevää. Sukelsimme 20 metriin, missä näytin Jarille käsimerkillä, että voisimme jatkaa tässä syvyydessä saaren päähän. Näkyvyys oli todella hyvä kuten oli ollut koko saaristomeren reissun aikana. Katselin tietokoneestani, että vesi oli kylmempää kuin aikaisemmissa kohteissa. Se tuntui miellyttävänä viileytenä myös sukelluspuvussa. Kun jatkoimme rannan suuntaisesti saaren päätä kohden pohja muuttui pikkuhiljaa kokonaan kallioksi. Samalla rinne jyrkkeni täysin pystyksi seinämäksi.

Laskeuduimme syvemmälle sitä mukaa kun pystyseinän alalaita laskeutui saaren kärkeä kohden sukellettaessa. Ylöspäin katsoessa veteen tulvi aurinkoisen ilman seurauksena vihertävää valoa ja alhaalla oli sysimustaa. Lampullani näki hyvin ison alan seinämästä alhaalla. Seinämässä oli jonkinlainen tasanne muutaman metrin alempana. Katsoin syvyysmittarista että olimme yli 35 metrissä joten tasanteen pohja oli noin 40 m paikkeilla. Seinämä tuntui vain jatkuvan kun sukelsimme eteenpäin. Ihastelimme aivan äimänä jylhää maisemaa, joka lipui hitaasti vierellämme.

Jari näytti että hänellä oli 100 baria jäljellä, joten oli aika kääntyä takaisin venettä kohden. Nousimme hitaasti suoraan pintaa kohti seinämän vieressä, joka jatkui aina kymmeneen metriin asti. Harvoin näkee näin korkeita pysty pudotuksia. Se pisti mielen hymyilemään tyytyväisyydestä. Sukeltelimme hiljakseen takaisin veneelle päin 10-15 metrin syvyydessä. Välillä näkyvyyden peitti jonkin toisen sukeltajaparin jälkeensä jättämä pölypilvi. Lopulta tulimme veneen alle, joka näkyi hyvin yläpuolellamme.

Antti ja Kimmo viittoilivat veneestä. Heiltä oli tipahtanut maski veteen veneen perän kohdalle. Dippasin kerran alas veneen perän kohdalta. Vettä löytyi niin paljon, että en uskaltanut tehdä uutta sukellusta heti toisen perään vähällä ilmalla joka oli jäänyt pulloon. Huomasin, että Jopi ja Saara olivat sukeltamassa veneen vierellä. Yritin näyttää Jopille käsimerkeillä pudonneesta maskista, mutta erittäin huonolla menestyksellä. Lopulta sain selitettyä asian Saaralle pinnalla ja hän kävi näyttämässä Dekoissa roikkuvalle Jopille maskin kohtalon. Ilmeisesti Vaimon viittomana viesti menee paremmin perille tai sitten pariskunnilla on telepaattinen yhteys veden alla. Maski löytyi lopulta veneen perän kohdalta missä oli melkein 30 m vettä.

[Petri]